Välkkymättömällä LED-valaistuksella tarkoitetaan valoa, jonka valontuotto pysyy riittävän tasaisena ilman häiritsevää ajallista vaihtelua. LED-valaisimien välkyntäominaisuudet vaihtelevat: olennaisia ovat vaihtelun taajuus, syvyys ja aaltomuoto sekä katselu- tai kuvausolosuhteet. Termi ei yksin takaa täysin muuttumatonta valontuottoa.
Messuilla välkyntä on tärkeää kahdesta syystä: se voi vaikuttaa osaston käyttömukavuuteen ja siihen, miltä osasto näyttää kamerassa.
Mistä LED-valon välkyntä johtuu?
Verkkojännite on vaihtojännitettä, jonka taajuus on Euroopassa yleensä 50 Hz ja Pohjois-Amerikassa 60 Hz. Vaihtojännitteen suunta vaihtuu tällöin 100 tai 120 kertaa sekunnissa. Tasasuuntauksen jälkeen puutteellisesti tasoitettu syöttö voi aiheuttaa LED-valoon vastaavasti 100 tai 120 Hz:n vaihtelua. LED-komponentteja syötetään niiden tarvitsemalla tasavirralla, jonka laatu riippuu virtalähteestä.
Hyvin suunniteltu LED-virtalähde tasoittaa syötön vaihtelua ja pitää LED-komponenttien virran vakaana. Puutteellinen tasoitus tai ohjaus voi aiheuttaa näkyvää välkyntää tai muita valon ajalliseen vaihteluun liittyviä häiriöitä.
Kaksi valon ajalliseen vaihteluun liittyvää ilmiötä
Suoraan näkyvä välkyntä
Suoraan havaittava välkyntä näkyy valon sykkimisenä tai vilkkumisena. Alkuperäisessä oppaassa mainittu noin 3–70 Hz:n alue on suuntaa antava esimerkki, ei yleispätevä havaintoraja: havaittavuus riippuu myös vaihtelun syvyydestä, kirkkaudesta, näkökentästä ja katsojasta. Ilmiötä voi esiintyä myös LED-valaisimissa.
Nopeampi valonvaihtelu ja stroboskooppinen ilmiö
Myös yli 70 Hz:n valonvaihtelu voi olla merkityksellistä, vaikka valo näyttäisi paikallaan katsottuna tasaiselta. Stroboskooppinen ilmiö tarkoittaa liikkuvan kohteen näennäisen liikkeen muuttumista valon ajallisen vaihtelun vuoksi; se ei ole pelkkä nimitys näkymättömälle välkynnälle. Puutteellisesti tasoitettuun verkkosyöttöön liittyvä 100–120 Hz:n vaihtelu voi aiheuttaa havaintohäiriöitä tai epämukavuutta olosuhteista ja yksilöllisestä herkkyydestä riippuen.
Jos kävijä viettää osastolla esimerkiksi 5–30 minuuttia, häiritsevä valaistus voi heikentää kokemusta. Pelkästä vierailuajasta tai huomaamattomasta valonvaihtelusta ei kuitenkaan voi päätellä oireita tai sitä, poistuuko kävijä aikaisemmin.
Välkyntä ja kamerat
Valon ajallinen vaihtelu voi näkyä kamerassa selvästi. Videota kuvataan usein esimerkiksi 24, 30 tai 60 kuvaa sekunnissa. Valon vaihtelu yhdessä valotusajan, kuvataajuuden ja kennon lukutavan kanssa voi aiheuttaa kuvaan tummia vaakaraitoja tai kirkkauden sykkimistä.
Messuilla kuvataan puhelimilla, ammattikameroilla ja suoratoistolaitteilla, ja paikalla on myös lehtikuvaajia. Jos osaston valaistus aiheuttaa videoon raitoja, se voi heikentää sekä oman että muiden kuvaaman materiaalin laatua.
Vähäinen valon ajallinen vaihtelu auttaa vähentämään raidoittumista. Pelkkä välkkymätön-merkintä ei silti takaa häiriötöntä kuvaa kaikilla kameroilla, kuvataajuuksilla ja valotusajoilla. Testaa aiottu kuvaustapa etukäteen.
Miten välkyntäominaisuudet tarkistetaan?
Käytä kahta toisiaan täydentävää tapaa:
Tarkista tekniset tiedot
Etsi välkyntää koskevat mittaustiedot ja mahdollisen ”flicker-free”- tai ”flicker-free certified” -väitteen peruste. Joissakin tiedoissa ilmoitetaan prosentuaalinen valonvaihtelu (Percent Flicker, PF) ja välkyntäindeksi (Flicker Index, FI). Alkuperäisessä oppaassa mainitaan PF alle 5% ja FI alle 0,01, mutta nämä eivät yksin muodosta yleispätevää välkkymättömyysrajaa tai sertifiointia. Arvioinnissa tarvitaan myös taajuus, mittausolosuhteet ja käyttötarkoitus; pyydä tarvittaessa PstLM- ja SVM-tulokset.
Tee alustava testi puhelimen kameralla
Kuvaa valaisimen valaisemaa pintaa puhelimen hidastustilassa, esimerkiksi 120 tai 240 kuvaa sekunnissa. Raidat tai sykkiminen voivat paljastaa valonvaihtelua kyseisillä kuvausasetuksilla. Tasainen kuva ei kuitenkaan todista välkkymättömyyttä muilla asetuksilla eikä korvaa mittausta. Testaa myös varsinaiseen messukuvaukseen käytettävä kamera.
Liittyykö välkyntä himmennykseen?
Himmennys voi tuoda valontuottoon ajallista vaihtelua. Pulssinleveysmodulaatiossa (PWM) valoa kytketään nopeasti päälle ja pois, ja kirkkautta säädetään ensisijaisesti päälläoloajan suhteella. Taajuus, pulssimuoto ja himmennystaso vaikuttavat siihen, näkyykö vaihtelu silmälle tai kameralle.
Messuilla valaisimia käytetään usein täydellä teholla. Jos tarvitset himmennystä, varmista yhteensopiva ohjaus ja mittaustulokset eri himmennystasoilla. Alkuperäisen oppaan yli 1 000 Hz:n PWM-taajuus on esimerkki suuremmasta kytkentätaajuudesta, mutta se ei yksin takaa häiriötöntä kuvausta. Analoginen virransäätö voi vähentää PWM:stä johtuvaa vaihtelua, mutta sekään ei automaattisesti poista kaikkea välkyntää.
Monet messuvarsivalaisimet eivät ole himmennettäviä. Käytä himmennintä vain, jos kyseinen malli sallii sen. Himmennystoiminnon puuttuminen ei itsessään takaa välkkymättömyyttä: myös virtalähteen ja muun ohjauksen toteutus ratkaisee.
Usein kysytyt kysymykset
Voiko välkyntä aiheuttaa oireita?
Tietyntyyppinen valon ajallinen vaihtelu voi herkissä henkilöissä aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, silmien rasittumista tai migreenioireita. Vaikutukset eivät ole kaikille samoja, ja niihin vaikuttavat vaihtelun ominaisuudet sekä altistusolosuhteet. Kun henkilökunta työskentelee osastolla esimerkiksi 8–10 tuntia päivässä, dokumentoidusti vähäinen välkyntä ja toimiva kokonaisvalaistus ovat perusteltuja valintakriteerejä.
Ovatko kaikki LED-valaisimet välkkymättömiä?
Eivät. Välkyntä riippuu virtalähteestä, ohjauksesta, himmennyksestä ja käyttöolosuhteista. Hinta tai LED-tekniikka yksin ei osoita välkyntäominaisuuksia. Pyydä nimenomaan kyseisen mallin mittaustiedot sekä mahdollisen välkkymättömyyssertifikaatin myöntäjä, arviointiperuste ja soveltamisala.
Onko BOOTH LIGHTS -valaisimilla välkkymättömyyssertifiointi?
Alkuperäinen artikkeli esittää koko valikoimaa koskevan sertifiointiväitteen, mutta sitä ei voi pitää jokaisen mallin vahvistettuna ominaisuutena ilman mallikohtaista dokumentaatiota. Tarkista kyseisen valaisimen englanninkielinen tuotekuvaus ja pyydä mittausraportti tai mahdollinen sertifikaatti ennen tilausta. Välkkymättömyyttä tai erillistä sertifiointia ei tule päätellä pelkästä messukäyttötarkoituksesta.
Johtuuko osastovideon raidoittuminen varmasti valaisimista?
Ei välttämättä yksin niistä. Raidoittumiseen vaikuttavat myös kameran valotusaika ja kennon lukutapa sekä eri taajuuksilla vaihtelevien valonlähteiden yhdistelmä. Kuvaa testiksi vain osaston omassa valaistuksessa ja vertaa eri asetuksia sekä tarvittaessa toista kameraa. Jos raidat poistuvat, muu valonlähde tai valojen yhdistelmä voi olla syynä. Jos ne jäävät, omien valaisimien ja kameran yhteisvaikutus vaatii lisäselvitystä.
Lue oppaamme: CRI ja messuvalaistuksen värintoisto, tai tutustu LED-varsivalaisimiin ja varmista mallikohtaiset välkyntätiedot.