Kuinka monta valaisinta messuosasto tarvitsee? Määrän arviointi

Monissa oppaissa suositellaan esimerkiksi 10 × 10 ft:n osastolle 2–4 valaisinta ja 10 × 20 ft:n osastolle 4–6. Ne ovat hyödyllisiä lähtökohtia, mutta eivät huomioi kaikkia oman osastosi tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Tässä oppaassa käydään läpi määrän arvioinnin perusteet. Luotettava lopputulos edellyttää valaisimen valonjakotietoja tai käytännön mittausta; pelkkä osastokoko ei riitä.

Kaksi valaisinmäärän keskeistä lähtötietoa

Tarvittavaa valaisinmäärää arvioidaan kahden kysymyksen avulla:

1. Kuinka suuri valaistusvoimakkuus pinnalle tarvitaan? (yksikkönä luksi tai foot-candle)
2. Kuinka paljon valoa kukin valaisin tuottaa kyseiselle pinnalle? (riippuu valovirrasta, valonjaosta, avautumiskulmasta, asennusetäisyydestä ja suuntauksesta)

Osaston koko, grafiikan ominaisuudet ja hallin yleisvalo vaikuttavat näihin lähtötietoihin sekä valaistuksen tasaisuuteen.

Valaistusvoimakkuuden tavoitteet messuesillepanoissa

Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi eli lumen neliömetriä kohti tai foot-candle eli lumen neliöjalkaa kohti. Alla olevat arvot ovat tämän oppaan suuntaa antavia suunnittelutavoitteita, eivät kaikkia messu- ja myymäläkohteita koskevia standardivaatimuksia:

Tavallisen messutaustaseinän grafiikalle voidaan käyttää lähtötavoitteena 500–800 lx grafiikan pinnalla. Tarkista lisäksi tasaisuus, heijastukset ja suhde ympäristön valaistukseen.

Yhden valaisimen valokeilan koon arviointi

Symmetrisen valokeilan geometrinen koko riippuu avautumiskulmasta ja etäisyydestä pintaan. Kun keskiakseli osuu pintaan kohtisuoraan, halkaisijaa voidaan arvioida seuraavalla kaavalla. Vinossa asennuksessa valaistu kuvio on erilainen:

Valokeilan halkaisija (m) = 2 × etäisyys (m) × tan(avautumiskulma ÷ 2)

Esimerkki: 16 W:n valaisin, 120°:n valokeila ja 0,4 m:n kohtisuora etäisyys grafiikkapintaan:

• Valokeilan halkaisija = 2 × 0,4 × tan(60°) = 2 × 0,4 × 1,732 = 1,39 m
• Ympyrän pinta-ala = π × (0,695)^2 = noin 1,5 m²

Jos koko 1 600 lm:n valovirta jakautuisi tasaisesti 1,5 m²:n alueelle, laskennallinen tulos olisi noin 1 067 lx pinnalla — enemmän kuin 500–800 lx:n lähtötavoite. Todellisessa valaisimessa kaikki valovirta ei kuitenkaan osu tähän ympyrään eikä jakaudu tasaisesti, joten laskelma ei osoita saavutettavaa valaistusvoimakkuutta.

Arvioiden soveltaminen tavallisiin osastokokoihin

10 × 10 ft:n (noin 3 × 3 m) osasto, 3 m:n taustaseinä

• Taustaseinän pinta-ala: 3 m leveys × 2,4 m korkeus = 7,2 m²
• Geometrinen valokeilan pinta-ala 0,4 m:n kohtisuoralta etäisyydeltä, 120°: noin 1,5 m² valaisinta kohti
• Pinta-alojen yksinkertainen osamäärä: 7,2 ÷ 1,5 = noin 5 valaisinta (karkea geometrinen vertailu, ei valaistuslaskennan tulos)
• Alustavana käytännön kokoonpanona voidaan kokeilla 3 valaisinta , mutta koko paneelin riittävä valaistus on varmistettava valonjakotiedoilla tai mittauksella

Avautumiskulman rajalla valovoima on tavallisesti 50% huippuarvosta, ja valoa voi levitä myös tämän rajan ulkopuolelle. Vierekkäisten valokeilojen päällekkäisyys voi tasata valaistusta, mutta se ei lisää kokonaisvalovirtaa eikä yksin todista, että kolme valaisinta tuottaisi koko pinnalle 500–800 lx. Huomioi paneelin korkeus, suuntaus ja hallin yleisvalo.

10 × 20 ft:n (noin 3 × 6 m) osasto, 6 m:n taustaseinä

• Taustaseinän pinta-ala: 6 m leveys × 2,4 m korkeus = 14,4 m²
• Alustava kokoonpano on noin kaksinkertainen 10 × 10 ft:n esimerkkiin nähden: 5–6 valaisinta

20 × 20 ft:n (noin 6 × 6 m) saarekeosasto, neljä sivua

• Grafiikkapinta-ala, jos kaikki sivut ovat täyskorkeita paneeleja: 4 sivua × 6 m × 2,4 m = 57,6 m²
• Testattava alustava määrä: 10–12 valaisinta kaikille neljälle sivulle yhteensä. Määrä ei takaa edellä mainittua valaistusvoimakkuutta koko grafiikkapinnalla.

Messupaikan olosuhteiden huomioiminen

Edellä olevat määrät ovat esimerkkejä kohteeseen, jossa on kohtalainen yleisvalaistus. Mukauta suunnitelmaa seuraavien tekijöiden perusteella:

• Korkeat hallit, joissa yleisvalo on vähäinen — Kokeile tarvittaessa 20–30% suurempaa valaisinmäärää tai suurempaa valovirtaa tuottavia malleja. Suurempi wattimäärä ei yksin takaa sopivaa valaistusta. Esimerkiksi Chicagon McCormick Placen tai Lontoon ExCeLin kaltaisten suurten tapahtumapaikkojen valaistus vaihtelee hallin ja tapahtuman mukaan; varmista oman tilan olosuhteet.
• Kirkkaat ulkotilat tai päivänvaloiset tilat — Alkuperäinen opas ehdottaa määrän vähentämistä 20–30%, mutta tätä ei tule soveltaa automaattisesti. Runsas yleisvalo voi vähentää tarvittavaa lisävalaistusta, mutta samalla tuotteiden erottuminen voi vaatia suurempaa kontrastia. Ulkokäyttö edellyttää lisäksi siihen soveltuvaa valaisinta.
• Tummat grafiikkapaneelit — Tummat pinnat heijastavat yleensä vähemmän valoa. Vertaa tulosta vaaleaan grafiikkaan ja kokeile tarvittaessa 1–2 lisävalaisinta tai muuta sijoittelua.
• Kangastaustaseinät — Heijastavuus riippuu kankaasta, painatuksesta ja vertailupaneelista; kangas ei aina absorboi enemmän valoa. Jos samankokoinen kangasgrafiikka näyttää liian tummalta, 1 lisävalaisin on yksi testattava vaihtoehto.

Valaisinmäärien vertailutaulukko

Usein kysytyt kysymykset

Kannattaako valita muutama suuritehoinen vai useampi pienitehoinen valaisin?

Useampi sopivasti sijoitettu pienitehoinen valaisin voi tuottaa tasaisemman valaistuksen kuin yksi voimakas valaisin. Yksittäinen valaisin voi jättää reunat keskiosaa tummemmiksi, kun taas esimerkiksi kolme tasaisesti sijoitettua valaisinta voi parantaa tasaisuutta. Lopputulos riippuu myös optiikasta ja suuntauksesta. Taustaseinän grafiikassa tasainen valonjako on usein tärkeämpi kuin yksittäisen kohdan huippukirkkaus.

Miten tiedän, onko osastolla riittävästi valoa?

Arvioi osastoa käytävältä: erottuvatko tuotteet ja grafiikat selvästi ympäristöstä ilman häikäisyä? Samankaltainen kirkkaus kuin naapuriosastolla ei yksin tarkoita liian vähäistä valaistusta. Mittaa valaistusvoimakkuus useasta kohdasta luksimittarilla. Alkuperäinen opas mainitsee alle 30 dollarin mittarit; kyseessä on suuntaa antava hintaesimerkki, ja mittarin tarkkuus sekä soveltuvuus LED-valolle on tarkistettava.

Vaikuttaako hallin kattokorkeus valaisinmäärään?

Kattokorkeus ei suoraan muuta osaston runkoon kiinnitetyn varsivalaisimen valontuottoa. Se voi vaikuttaa hallin yleisvalaistukseen yhdessä kattovalaisimien valonjaon, määrän ja tehon kanssa. Korkea katto ei siis yksin tarkoita vähäistä yleisvaloa; mitoita osaston lisävalaistus todellisten olosuhteiden mukaan.

Tarvitsetko apua oman osastosi valaisinmäärän arviointiin? Ota yhteyttä ja kerro osaston sekä grafiikoiden mitat, rakenne ja valaistusolosuhteet. Autamme määrän ja mallien valinnassa. Voit myös tutustua LED-varsivalaisimiin ja vertailla vaihtoehtoja.